Verenpaine tarkoittaa ihmisen suurimmissa valtimoissa olevaa painetta. Verenpaineen suhteellisen säännöllisesti jatkuva muutos pitää veren liikkeessä, ja sitä ylläpitää sydän. Verenpaineen arvo vaihtelee sydämen pumppauksen tahdissa. Suurimmillaan se on sydämen puristaessa verta valtimoihin. Tätä kutsutaan yläpaineeksi eli systoliseksi paineeksi. Alimmillaan paine on supistusten välissä, jolloin.
Ikääntyneillä alhaisen verenpaineen taustalla on yleensä verisuonten tai sydämen toimintaan liittyvä sairaus, kuten sydämen vajaatoiminta – tai sen hoitamiseen otetut lääkkeet. Usein matala verenpaine aiheuttaa ongelmana huimausta, joka vaivaa erityisesti ylös noustessa ja heti sen jälkeen. Verenpaine nousee normaalisti tilapäisesti monista syistä, esimerkiksi rasituksen aikana tai jännityksestä.
Verenpaine vaihtelee myös vuorokauden eri aikoina: yöllä paine on keskimäärin 10-20% matalampi kuin päivällä. Verenpaineen mittaaminen ja tulosten seuranta perustuu levossa istuen mitattuihin arvoihin. Systolinen verenpaine (yläpaine) nousee tasaisesti nuoruusiän noin 110–115 mmHg:stä vanhemmiten 145–150 mmHg:iin. Diastolinen verenpaine (alapaine) on noin 70 mmHg sekä nuorena että vanhana ja korkeimmillaan noin 80 mmHg:ssä viisissäkymmenissä. Ks. kuvaaja alempana.
Leppoistaminen laskee verenpainetta. Jatkuvasti kohollaan olevat paineet ovat rasitus verisuonille, joiden seinämät alkavat paksuntua. Kun suonet käyvät ahtaiksi, sydämen on tehtävä enemmän töitä saadakseen hapen ja ravinteet kiertämään.
Seurauksena on, että sydämen vasemman kammion lihakset alkavat paksuuntua. Verenpaineen äkillinen nousu ja heikotus. Mistähän voisi johtua, että välillä yhtäkkiä ilman mitään varoitusta alkaa huimaamaan erittäin kovaa (tuntuu että pyörtyy/silmissä tuntuu oudolta, sydän tykyttää vauhdilla (n.
100-120), heikottaa/huono olo sekä jalat on ns. makaroonia) ja silloin verenpaine voi olla jopa 180/90 lukemissa. Liikunta taas toimii kuin täsmälääke. Esimerkiksi puolen tunnin hikinen sauvakävelylenkki tehoaa jopa yhden lääkenapin verran verenpainettasi alentavasti. Tarvitaan kuitenkin säännöllistä ja päivittäistä liikuntaa, jotta korkea verenpaine kääntyisi pysyvästi laskuun.
Mitä korkeampi verenpaine, sitä nopeammin aloitetaan lääkehoito. Korkeaa verenpainetta voidaan hoitaa elämäntapoja muuttamalla sekä tietenkin lääkkeillä. Eri lääkkeet vaikuttavat tautiin eri tavoin. Kohonnut verenpaine johtuu tavallisesti elintavoista: liiallisesta suolan käytöstä, liian vähäisestä liikunnasta, ylipainosta, tupakoinnista, runsaasta alkoholinkäytöstä ja stressistä. Myös perimä vaikuttaa.
Kuinka verenpainetta ja neste- ja suolatasapainoa säätelevään hormonaaliseen RAS-järjestelmään vaikuttavat lääkkeet tarkkaan ottaen toimivat koronaviruksen suhteen, sitä ei vielä tiedetä. Niiden vaikutus koronan suhteen kuitenkin tunnetaan. – RAS-lääkitystä saaneet ovat nyt useiden tutkimusten mukaan vastustuskykyisempiä kuin ne, jotka eivät lääkettä käytä.
Verenpaineen alentamiseen tähtäävät ruokavaliomuutokset saavat aikaan keskimäärin 3 mmHg pudotuksen systolisessa ja 1,8 mmHg pudotuksen diastolisessa verenpaineessa. Väestötasolla näinkin pienet verenpaineen alentumiset voivat johtaa muun muassa sydänsairauksien huomattavaan vähentymiseen, tutkijat arvioivat.
Epiduraami ja verenpaine: Korkea vai matala verenpaine? Katso viitearvot
Verenpaine – Blood Balance Suomessa. Korkea vai matala verenpaine? Katso viitearvot. Verenpaine Blood Balance tilata netistä Tietoa. Verenpaine – 20 tärkeintä kysymystä.
Mikä nostaa ja mikä laskee verenpainetta? . Verenpaineen äkillinen nousu ja heikotus Näin hoidat itse korkeaa verenpainetta ET. Tunnetko erilaiset verenpainelääkkeet? Näin ne.
Tutkimus: Verenpainelääkkeet voivat suojata. 17 vinkkiä verenpaineen alentamiseen – vältä