Melatoniinia käytetään unettomuuden hoitoon eri maissa. Tyypillinen käyttöannos on 1–3 milligrammaa (mg) nieltynä. Melatoniinia on Suomessa saatavilla lyhytvaikutteisina tabletteina ja pitkävaikutteisina depottabletteina, joissa melatoniinin maksimivaikutus alkaa. Melatoniini syntyy elimistössä lähes pelkästään käpyrauhasen soluissa, joista se erittyy verenkiertoon. Melatoniinin eritys on runsasta öisin.
Silmiin lankeava valo sammuttaa nopeasti melatoniinin erityksen, ja päivisin eritys on sammunut. Melatoniini laskee ruumiinlämpöä ja lisää siten valmiutta nukahtaa. Pitkävaikutteinen melatoniinilääke vapauttaa melatoniinin (2 mg) hitaasti verenkiertoon siten, että huippupitoisuus saavutetaan 1‒3 tunnin kuluttua lääkkeen ottamisesta.
Melatoniini on hyväksytty paitsi lääkeaineeksi, myös lisäravintoaineeksi (ravintolisäksi). Melatoniini on ihmisen elimistössä luonnostaan esiintyvä ”yöhormoni”, jota erittyy aivojen käpyrauhasessa. Melatoniini tunnetaan erityisesti unen saantia ja sen laatua parantavana ravintolisänä ja luontaistuotteena, mutta sillä on näiden lisäksi myös muita terveyshyötyjä.
Eritys lisääntyy pimeän tultua, on korkeimmillaan kahden ja neljän välillä aamuyöllä ja laskee yön loppupuolella. Melatoniini liittyy siis vuorokausirytmin säätelyyn ja valo-pimeärytmiin, ja se lisää nukahtamisalttiutta. Melatoniini estää insuliinin eritystä ja lisää veren sokeripitoisuutta.
Runsas käyttö voi nostaa kakkostyypin diabeteksen riskiä. Lyhytaikaisessa käytössä melatoniinin ei tiedetä aiheuttavan kliinisesti merkittäviä haittavaikutuksia, mutta verenohennuslääkkeitä käyttävien potilaiden tulee noudattaa varovaisuutta melatoniinin käytössä. Melatoniini voi laskea tai nostaa myös esimerkiksi estrogeenin, verenpaine- ja verenohennuslääkkeiden ja masennuslääkkeiden pitoisuuksia.
Alkoholi heikentää melatoniinin vaikutusta, samoin stressi, ikääntyminen ja muut tekijät. Melatoniini imeytyy yksilöllistä tahtia ja sitä hidastaa muun muassa ruokailu. Melatoniini on hormoni, jota aivojen käpyrauhanen tuottaa pimeällä. Se vaikuttaa aivojen vireystilaan rauhoittavasti, ja tekee olosta unisen. Melatoniini auttaa myös pysymään unessa, sillä aivot tuottavat sitä koko sen ajan kun ulkona on pimeää. Melatoniinilisät toimivat samalla lailla.
Hitaasti imeytyvä melatoniini vaikuttaa pitempään ja sitä voidaan käyttää etenkin yli 55-vuotiailla auttamaan myös uudelleen nukahtamista yöllisten heräilyjen jälkeen, Partinen kuvailee. Melatoniinin jatkuvaa käyttöä ei suositella lapsille tai hedelmällisessä iässä oleville naisille. Tarbi melatoniini ja trüptofaani sisaldavaid toiduaineid. Melatoniini leidub puuviljades, marjades ja köögiviljades, samuti teraviljatoitudes ja fermenteeritud piimatoodetes.
Trüptofaani leidub valgurikastes toiduainetes: pähklid, oad, seemned ja teravili, piimatooted, liha, kala ja muna ning seened.
Melatoniini ja verenpainelääkitys: Potilaan Lääkärilehti – Melatoniini edistää unta
Melatoniini – Blood Balance Suomessa. Potilaan Lääkärilehti Melatoniini edistää unta. Melatoniini ja uni. Melatoniini: Vaikutukset, hyödyt ja haitat Onko melatoniini turvallista? Apteekki. Harkitsetko melatoniinin käyttöä? Lue vastaukset. Kenelle unihormoni melatoniini sopii ja kenelle.
Mieti tarkkaan, ennen kuin nappaat melatoniinia. Hei Nukkumatti, poikkea meille! Diabeteslehti. Melatoniin ja rikkalik toitumine toob hea une